Togabileet ja Praha

Heipähei lapsukaiset.

Sori että on hieman kestänyt, pari viikkoa on ollut melko hässäkkää. On tullut käytyä mm tsekeissä, järkättiin toogabileet ja selvittelin paikallisten poliisien ja vakuutusyhtiön kanssa pöllittyjä suksia.. No tässä tarinaa viime viikoilta parin postauksen verran:

Pari viikkoa sitten torstaina suomalainen kaveri saapui visiitille Münchenistä. Laiva oli lastattu mm jallu ja salmaripulloilla, takuulla härmäläinen viikonloppu tiedossa! Ilmeisesti Dresdenin julkisen on melko selvää, hyvin löysi poika perille kimppakyydillä ja antamieni feisbuukki ohjeiden perusteella. Kaverin murre pisti heti repeilyttään kun juteltiin kämppisten kanssa. Müchen on siis eteläsaksan ihmemaan Beijerin pääkaupunkii. Lokali murre on melkin kuin oma kieli. Huvittava nähdä että tarttuu noin nopeasti. (Vaikka eipä sillä, saksenikin osaa olla välillä aika sössötystä.)

Aivan mahtava oli kyllä nähdä, mukava tuulahdus kotia.:) Löpistiin hetki oluen ääressä ja tuntu että ois nähnyt pari päivää sitten! Ei täällä ole enään mitään ongelmia ole, Saksan kieli ja kulttuuri alkaa oleen jo aika lavassa. Silti sitä aina ajattelee mitä tekee ja sanoo, Suomessa voi vaan olla ja sanoa perjaatteessa mitä sylki suuhun tuo. Tekee kyllä gutaa välillä!

Mutta eihän sitä koko iltaa jaksanut kotona lörjyä. Seuraaville illoille oli muuta suunnitteilla joten lähdettiin katsastaan Dresdenin yötä. Napattiin pari kaveria matkalta mukaan ja mietinnän jälkeen suunnattiin Altmarkin PMään. Vähän onnela se on, mutta pojat lämpes "Girls Nightille". Lisäksi Chemiefabrik oli kuulemma melko tyhjä (mitään muuta ei sitten normi torstaina ole). Ovella selvis että tyttöjen ilta on jokatoinen viikko, nyt on vuorossa "Black Night". Poke ehti jo ehdottaan jotain humppamestaa ja aseman tissibaaria. Ei kiitos. Jäätin kuitenkin ja hauskaa loppupeileissä oli. Vaikka sattuneesta syystä ei oikein sulautunut massaan..

Black Night

Perjantai päivä kului lähinnä lakanakaupoissa. Järkättiin illalla toogabileet ja tarkoituksen oli löytää hieman valkoista kangasta jumalaisen kropan peitoksi. Eipä käynyt helpolla. Kangaskauppoja ei ole missään ja joka paikassa myydään vain MUOTOILTUJA lakanoita. (Pussin muotoinen, jossa on kumilanka reunoilla.) Aivan mahtava keksintö pedissä mutta nyt ei auttanut. Onneksi skandeihin voi aina luottaa, kaupungin toisella puolella olevasta Ikeasta löytyi blankkoja lakanoita 6,99€! Pantoja varten tarvi vielä vähän havuja. Alkuperäinen idea oli nyysiä ne kävelykadun istutuksista. Ohimenevä rouva katsoi niin pahalla että päätettiin sijoitettaa neljä euribooria joulukranssiin. Eipä silti pahan hintainen outfitti!

How to Make a Toga From a Bed Sheet

Kemut oli ihan mahtavat! Jengiä oli riittävästi ja kaikki viihty. Tosin bileet piti päättää jo puoli kunpoliisi muisti toistamiseen… Ostettiin kämppisten kanssa 360€:lla juomaa ja Rebbull sponssas energiat. Olutta sai ottaa ilmaseksi ja ammattibaarimikko (kaveri) väänsi shotteja ja tuhteja coktaileja omakustannehintaan. Tosi hyvä idea meikästä. Kenenkään ei tarvinnut tuoda mitään mukana ja jäätiin lopulta parikymppiä mieheen pakkaselle. Drinkkejä meni about 250. Miten ois, vois ottaa Tampereelläkin togabileet? :)

 

Togabileet

Lauantaina oli tarkoitus lähteä aamusta Suomi-Ranska edustuksella Prahaan. Herään toga päällä puhelimen helinään. "Oltais vartin päästä siellä." Hiemn evastä mukaan, goglet nokkaan ja menoksi. Matka Prahaan on aika lyhyt, about 1,5h. Puolen tunnin jälkeen sukelletaan pitkään tunneliin ja tiekyltit vaihtaa kieltä. EU on kyllä mahtava! Tsekkien puolella on enemmän vuoria, pieniä kyliä ja hieman köyhemmän näköistä. Moottoritie on hyvässä kunnossa. Poliiseja pitäisi sen sijaan hieman varoa. Kuuleman mukaan jotain ulkomaalaisia on jopa lavastettu salakuljetuksista. (Luulen kuitenkin että se on enemmän poikkeus kuin kääntö.)

Pian saavumme Prahaan ja Bulli piristää mukavasti mieltä. Kuskia alkaa vähitellen kypsyttään paikallinen liikenne. Jätämme auton ja etsimme jalan hostellin. Vaikka jenkkituristi yrittää kovasti jallittaa, hostelli löytyykin pian ja saamme auton parkkihalliin turvaan. Majottuminen on melko halpaa Tsekeissä. Meidän huone maksaa 12€ yö per nassu. Hostelli sijaitsee keskustassa ja on hyvän tasoinen. Jopa wlani toimii huoneessa.

Huone

Jätämme kamat huoneeseen ja lähdemme kaupungille. Kaupunki no melko vanha ja täynnä erisuuntaisia pieniä katuja. Keskustaa rajaa pohjoispuolelta leveä joki. Pääkatu on suuri puistokatu jonka päässä on kansallismuseo. Jokapuolella riivaa nakubaarien sisäänheittäjät. Pyöritään hieman ympäriinsä ja käydään tasaan mäkissä suolat edellisen illan jäliltä. Parin tunnin päästä käydää hakeen lähikaupasta hieman purtavaa ja juotavaa illaksi. Lokali tavat kunniaan - Absinttia tottakai! Ainiin, Tsekeissä on vielä käytössä oma valuutta. Euro vastaa 25 korunaa. Tonni eli 40 eekkeriä on melko sopiva illan budjetti.

Museo ... check

Massimiehiä

Hieman myöhemin kolmas patonki, paikallinen vaihto-opiskelija liityi mukaan. Tutustuimme kämpillä hieman paikallisen yrttijuoman ihmeelliseen maailmaan (alla). Punanen ja viherä on ilmiesesti vain samaa litkua eri väriaineilla. Keskimmäinen on hieman jäykempää mutta niin on myös maku. Luultavasti aika lähellä rotanmyrkkyä, en todellakaan suosittele. Hotellietkojen jälkeen siirryimme ravintolaan. Ensivaikutelmalta Tsekki ruoka on melko lähellä Saksalaisesta, tosin vielän hieman rasvaisempaa. Pihvi isolla bissellä maksaa vajaa 6€, halvempiakin löytyy.

Ruoan jälkeen piti käydä keskustan trendibaarissa yhdellä, mutta se näyttää niin kuolleelta että lähdettään suoraan sporalla klubille. Mesta sijaitsee keskustan ulkopuolella vanhalla varastoalueella. Kävellään sisään metalllinpaljastimen läpi ja poke tunnustelee paikat. Hieman kuumottaa. Sisällä on kuitenkin melko modernia. Sisään maksaa 8€ ja biisoni 2€. Tulee mieleen lähinnä Berliiniin fiinimmät electroklubit. Paitsi naisten ostalta. Loppuillasta väki hälvenee ja tilanteen tajuaa. Sikaniskat jäpittää hallin reunoilla ja näteimmät tytöt tanssii lattialla yksin. Ei kannata käydä kiinni jos et halua OSTAA heitä. Hyi helvetti.

Klubi (kuvan nainen ei liity yllä olevaan tilitykseen)

Sunnuntaina kiertelemme hieman kaupungilla ja olo on jopa yllättävän hyvä. Poikkesimme yöllä snägärillä ja mäjäytin mahan täydeltä paikallisia hodareita vaikka Axel varoitteli rypälepommeista. Ei kuplan kuplaa, hyvin näyttää toimivan suomalainen immuniteetti! Neljän maissa olo on jo muuten melko hapokas ja kaikilla alkaa ruplat loppua. Päätämme yhdessä tuumin ajaa valosalla kotiin. Hyvä päätös onkin. Kuski valitsee rajalla oikotien ja päädymme kylien keskelle aivan järkyttävään sumuun. Näkyvyys muutamia metrejä. Onneksi oli edes valosaa.

Juhanen nähtävyys (?)

 

Normi sumu

Lopulta pääsemme turvallisesti takas Dresdeniin. Ensimmäistä kertaa täällä tuntuu siltä että palaisi kotiin. Kaikki näyttää niin tutulta ja turvallisesta. Sisällä tosin odottaa karvas totuus. Avaan oven ja kävelen sisään. Kengät liimautuu lattiaan kiinni. Kämppä aivan pommin jäljiltä. Mutta ei mahda. Keitän kahvit, raivaan kämpän ja alan vääntään esitelmää maisteriohjelmien muutokseesta. No, ainakin oli mahtava viikonloppu!

Back in the business!!

Jeeeeee! Vihulainen alkaa viimein olla nujerrettu ja olo kunossa! Eipä ole taas vähään aikaa tullut surffailtua ja feisbuukkailtua niin paljon kun viime viikolla. (Pari kertaa teki mieli nakata läppäri ikkunasta.) Tuli sentään löydettyä hullun smuutti blogi. Kannattaa katsoa kun on aikaa, överisiistejä "spedelinko" kaupunkijibbejä weikillä. Bongasin lisäksi pärstäni paikallisesta sanomalehdestä. Uskomattoman ruma kuva ja nimi Arnsi Numri! No eipä ollut eka kerta..

Viikon biisivalinta, Frittenbude - Mindestens in 1000 Jahren

Viikko sujui siis erittäin lupsakasti. Arkipäivät levyttelin kotona ja lauantaina vanhemmat tuli käymään. Onneksi tuli, ei varmasti olisi tullut levättyä muuten.. Käytiin sunnuntaina päiväreissulla läheisessä linnassa, syötiin hyvin ja turistioppailin kaupungilla. Oli kyllä tosi mukava nähdä! Niin kuin sanoin aiemmin, Suomea ei sinänsä ole ikävä. Saksan kulttuuri on tosi lähellä suomalaist. Melkein kuin kotona olisi. Läheisiä ihmisiä - perhettä ja kavereita - sen sijaan on ikävä. Tottakai.

Tiistaina vanhemmet lähti takas ja Itse aloin olla jo melko fitissä. Rata on taas auki!!:) Puoleentoista viikon breikin jälkeen tekee erittäin hyvää päästä yöhön ja ihmisten ilmoille. Keskiviikko on lisäksi vapaa, joten ei todellakaan tarvitse säästellä! Kemuja onkin ympäriinsä, vaikeinta on lähinnä päättää mitä tehdä. Mennäkkö illalliselle, tequilajuhliin, spanskubileisiin, kotibileisiin, perus opisklijakarkeloihin vai campusbileisiin. Otin värisuoran ja menin kudelta illalliselle, illalla saksalaisiin kotibileisiin ja lopulta megacampusbileisiin.

Illallinen, running dinner, oli hauska idea. Neljässä opiskelijasolussa oli väännetty fiini neljän ruokalajin illallinen ja tarkotus syödä jokaisessa jotain. Ekassa solussa oli tarjolla nuudeli-kasvikettoa, toisssa feta-sienisalaattia, pääruoksi kalkkunapastaa ja jälkiruoaksi hyytelöpaukut. Vieraat tarjoaa juomat, joka solussa aukee pullo. Tsekeillä on lisäksi messissä kotipolttoista luumupontikkaa ja tulee samalla hoidettua aika tuhdit pohjat..

Freesinä ennnen Slivovicea

Kymmenen maissa pääsen jatkaan matkaa. Slivovice kolisee kun metrin halko. Haikkaan rautatieasemalle ja pyörin ympäriinsä etsien oikeeta junaa. Törmään onneksi tuttuun tyttöön joka on menossa samoihin kemuihin. Jatketaan yhdessä matkaa. Perillä on jo tupa täynnä jengiä. Tunnen yhden järestäjistä mutta muuten vain muuutamia. Eipäs sillä ole väliä. Jo yhdelläkin kontaktilla pääsee yleensä hyvin mukaan kemuihin. Pian oppii tuntemaan lisää. Vaikka lähtee johonkin yksin, ei todellakaan tarkoita sitä että tarvisi olla olla yksin. Päinvastoin. Ihmisten on vain helpompi lähestyä. Niin myös nyt, sekaan sulautuu helposti.

Myös Slivovice saan pian seuraa. Kyseessä on tee-se-itse cocktailibileet. Jokainen tuo mukanaan pullon viinaa ja talo tarjoaa lantringit sekä reseptit. Asetan Ginin (Lidl 5,30€/0,7l) tiskipöydälle muiden pullojen sekaan. Isäntä haluaa välttämättä pyöräyttää drinkin. Vien takin pois ja keittiössä minua odottaa kaipirinja TUOPISSA. "Kyllä suomalainen jaksaa".

Cocktaileja hörppiessä aika kuluu harmittavan nopeasti ja vähän yhden jälkeen pääsen jatkaan matkaa. Ensimäistä kertaa eksyn! Dresdenin linjakartta on vaihtumassa muutaman viikon päästä ja pysäkit on jo vuorattu uusilla kuvilla. Istahdan odottamaan sporaa ja junia hujahtelee ohi toiseen suuntaan ohi. Vimein oma juna tulee, hyppään sisään ja tajuan pian matkaavani väärään suuntaan. Oikeaan suuntaan ei enään tule. Enimmäisellä pysäkillä ulos ja mittariautolla perille.

Campusnacht on osavaltion surin opiskelijafiesta. Juhat on neljässä yliopiston rakennuksessa, kahdeksalla "tanssilattialla" (auloja, rappukäytäviä, luentosaleja tms.) Jengiä on vähän turhankin paljon, överijonot kaikkialle. Aluksi en meinaa löytää ketään mutta narikassa törmään itävaltalaiseen kaveriin ja tanssilattialla löytyy lisää. Hauskaa on mutta hieman aikaisin loppuu, lähden pilkun jälkeen ja oon jo puoli kuuden maissa kotona..

Tänään on lähinnä liskoiltu ja valmistauduttu viikonloppuun. Suomalainen kaveri tulee huomenna ja viikonloppuna Prahaan! Can't wait! :)

Fritz

Jos kaipaat vaihtelua härmän nettiradioihin niin tässä yksi hyvä vaihtoehto: Fritz! Klikkaa "livestream" oikealta. Mielestäni Berliinin paras asema, aikalailla paikallinen ylex. Tuli kuunneltua usein Suomessa, nyt myös täällä datailessa. Rikas musiikkitarjonta ja lepposia juontoja. Myöhäisilloissa voit kuunnella ihmisten tilityspuheluja alá Saurin yölinja. Ei niin hehkeää mutta hyvää reeniä kielelle..  

Yritin ottaa rennosti alkuviikon mutta ei auta. Viime viikon flunssa tuli korkojen kera takas, poskiontelotulehduksen pukkas. Hetkeen ei siis mitään mielenkiintoista täältä. Nappailen kämpillä antibiootteja, hörpin teetä ja väännän markkinoinnin projektia. Huomenna olisi tutustuminen paikalliseen oluttehtaaseen, tajolla ilmaista biskoosia ja purtavaa. Arvaappa syökö miestä? Mutta ei mahda, that's life! Palaillaan toivottavasti pian.

Winteropening & DUN

Fresin kolmen tunnin yöunien jälkee herään iki-ihanaan Noksu melodiaan, pakkaan aamupalan mukaan ja lähden asemalle. Onneksi junassa on vielä molemmin puolin vajaa 2h lepoaikaa.. Matka sujuu mutkitta ja sukset odottaa siellä missä pitääkin. Lasken vähän aikaa mutta halli on täynnä turisteja. Yksin samat reilit ei oikein napppa. Reilu tunnin päästä lähden hallista takas kotia kohti. Vielä pari tuntia aikaa nukkua ja toiset kotona!

Winteropening (linkki) alkaa seitsemältä ja saavun paikalle hiema kuuden jälkeen. Almarktille, paikalliselle keskustorille on siis väsätty rakennustelineistä pieni boksi kisoja varten. Aivan järkyttävän näkönen vekotin! Menen kuitenkin mukaan etten hakenut suksia tuhaan. Kaveri ilmoitti minut mukaan jo viikkoja sitten, mutta nimeä ei löydy listalta. Ilmottautuminen on suljettu. Yllätys. Järjestäjä kuitenkin ymmärtää yskän. Minut otetaan suomalaisena heti mukaan. Puen kamat päälle ja ehdin testata kerran. Pieni on ja yhtä hirveä kun odotin...

Winteropening (lähde)

Kisa oli melko huumoripainotteinen. Hypätä saa kaks kertaa ja pisteet lasketaan yhteen. Suksijoilta tulee lähinnä etu-/ takajykiä ja kolmosia/ vitosia. Lautasarja voitetaan etujykällä ja fronttirodeolla. Mä voitan suksisarjan kahdella mistyllä. Omasta mielestä kuitenin aika lihavat palkinnot kuitenkin tälläseen kisaan: lautapaketti ja sukset siteineen. Sukset on tosin puikkamalliset mutta eiköhän niistä jotain saa ebayssä.. Paikalla oli lisäksi melko paljon jengiä, mukava tutustua lisää pakallisiin laskijoihin! Muutama valokuvaaja lupasi lähettää kuvia, laitan tänne kun saan.

Heti skabojen jälkeen alkoi ilotulituksella Dresden Unity night (linkki). Eittämättä paras ilta mitä on täällä ollut! Ideana on koko kaupungin bileet: ympäri kylää oli järjestetty erilaisia karkeloita ja kaikkiin pääsi samalalla rannekkeella. Miltä kuullostaisia kemut mäkissä, sporassa, metroasemalla, Forumin parkkihallissa, rautatieasemalla ja Kampissa? Päälle vielä clubit, kahvilat ja katuDJt, kaikki samaan aikaan! Jengiä vielä riitti hyvin kaikkiin bileisiin ja joka pulella näki tuttuja!

Centrum Gallerie

Lähdin hallin lautapoikien kanssa yöhön ja tuli kyllä todella vietettyä melko läskit afterskit.. Ehdittiin käydä viidessä paikassa. Ehkä paras oli Centrum Gallerie, paikallinen ostoskeskus (alla pari kännykkäkamerakuvaa). Sisällä soitettiin musiikkia kahdessa kerroksessa. Kahvilat myivät mukaan hanaolutta ja glüweinia, lisäksi sinne tänne yli pystytetty coctailikioskeja. Purtavaa sai hakea esim. Burger Kingistä tanssilattian vierestä! Väki kuitenkin hävisi vähitellen ja jatkettiin matkaa. Lopuksi päädyttiin PM:ään (linkki). Eka hieman poksua ja rulettia salsarytmien tahtiin ja loppuilta electropuolella. Puoli kasin maissa takas kämpillle ja sunnuntai LEPOA! Mutta eipä siinä, nyt oli kyllä todellakin sen arvoista.:)

Poker face!

Ps. netti jökitti täällä eilen, sain siksi vasta nyt teksit lähteen. Olen muuten tulossa jouluksi Suomeen. 18.12. tuun ja vajaa 3vkk aikaa! Nähdään pian!

Flunssaviikko

Heipähei lukijat! Taas on maanantai ja aika päivittää viikon kuulumiset. Aika vakioksi mudostumassa sunnuntai-/ maanantaikirjottelu, jotenkin aika ei vaan tunnu riittävän enenpään. Mukava kuitenkin edes kerran viikossa pysähtyä hetkeksi, nollata vanhat ja lähteä uusilla pohkeilla uuteen viikkoon!

Mutta palataan sakulaan ja hetkesi Berliiniin. Niin kuin ehkä tiedät, tänään 9.11. vietetään muurin murtumisen 20v juhlapäivää. Ympäristön paineesta DDR:n oli pakko hillittää otetta ja raja länteen oli määrä aukaista. Itäpuolen vakipuhemies, Günter Schabowski laitettiin kertomaan asiasta iltauutisissa lähes tasan 20 vuotta sitten. Toimittaja kysyi hieman puskista "Koska?", ja Schabowski möläytti "Ab Sofort" (tästä lähtien). Seurauksena tuhannet ihmiset ryntäsivät muurin yli länsipuolelle eikä vartijat tienneet mitä tehdä. Seuraavana vuonna DDR kaatui lopullisesti.

Vuosipäivän kunniaksi ympäri Saksaa järjestettii viikonloppuna megakekkereitä, niistä myöhemmin hieman lisää. Alla kuitenkin pala nykyistä pääkaupunkia, Peter Fox - Alles Neu! Seedin ajoilta Peterin soundi on vähän pehmennyt mutta edelleen mahtavaa musiikkia Berliinin fiilistelyyn:) Suosittelen lämpimästi koko Stadtaffe albumia! Teemaan sopivista elokuvista voin suositella ainakin: Good Bye, Lenin! (2003) ja Das Leben der Anderen, Toisten elämät (2006).

Viikko alkoi taas perinteisesti 10 tuntisella koulupäivällä ja opiskelijakemuilla. Tällä viikolla Flower sai jäädä koska Faranto, koulun vaihtarijärjestö järjesti kuukausittaiset bileet. Alunperin oli tarjoitus lähteä vain hetkeksi mutta viiteen taas venähti ja jatkojen kautta kotiin. Virhe! Aamulla herätys vietävään flunssaan. Kaikki röörit tukossa eikä lääkkeitä missään, illalla pitäisi vielä valmistella huominen presentaatio. Onneksi tosin päivällä oli vain neljä tuntia luentoja. Markkinointi sai jäädä. Läheisestä apteekista tuhti pakkaus rohtoja ja kotiin takas hieroon päätä tyynyyn.

Shottikisaa Farantobileistä..

Illalla heräsin hieman paremmalla hapella ja sain keynotit kasaan. Esitys sujui mutkitta - onneksi tällä kertaa se oli englanniksi. Teemana oli Saksan kansainvälistyneet markkinat ja aihe vapaa. Valitsin maahan juurtuneen kebubissneksen. Maailmansotien jälkeen Saksa oli kirjaimellisesti palasina, ja jälleenrakentamaan otettiin rutosti siirtolaisia ympäri Eurooppaa. Monet kuitenkin asetttuivat pysyvästi maahan ja perustivat esim. etnisiä ravintoloita. Pelkästään Turkkilaisia on massa arviolta 2 miljoonaa ja Döneristä on tullut käytännössä Saksan kansallisruokaa. Alan liikevaihto on nykyään noin 2,5 miljardia euroa - enemmän kuin muiden pikaruokaloiden yhteensä!

Döner @ Neustadt

Keskiviikko ilta ja torstai päivä kului lähinnä pedissä. Nenäspray - ibuxin - kräutertee paransi huomattavasti oloa ja lähdin katsastamaan illalla spanskukaverin synttäribileet. (Eihän nyt synttäreitä voi jättää väliin!) Antonion rommisangria veti hunajan lailla puoleensa, mutta nyt oli pakko hieman passailla. Lauantain skaboja en halua kipeänä missata. Lähdin kuitenkin muutaman saksalaisen kanssa jatkaa vielä hetkeksi Chemiefabrikiin (linkki). Mestaa oli kehunut monet ja torstai on kuulemma paras juhlapäivä. Must see!

Eikä todellakaan pettänyt! Saavutaan paikalle iltahämärässä ja ulkona on hippirinki sekä hiipunut nuotio. Sisällä on tupaten täyttä mutta lepposta jengiä. (Tosin saksalaiset ei muutenkaan ala urpoileen baarissa suomen lätkäjätkien tapaan.) Musiikki on aika lailla Yo-talon Big Pop, tosin vielä hieman electrompaa. Puoli litraa ehtaa DDR bisseä maksaa 1,3€, ja takin voi jättää mihin haluaa. Suosittelen lämpimästi! Clubi sijaitsee Großenhainer Platzin pysäkin vieressä vanhassa varasto/ tehdasrakennuksessa, aika lähellä Flower Poweria.

Chemiefabrik (kuva)

Perjantaina lepäilin taas päivän, ja olo oli illalla jo melko hyvä. Hiema nokka valuu mutta niinpä se kai syksyllä kuuluukin.. Illalla pidettiin kämpillä saksalaisten kanssa fudisstudio ja suunnattiin pohdinnan jälkeen Washroomiin (linkki). Hieman epäilytti mutta perjantain waschtagit on kuulemma hyviä. IDEANA hyvä, eipä sita aina voi onnistua.. Paikka on itsessään ihan hieno mutta siihen jäikin. Dj tarjoili uusimpia listahittejä ja ympärillä vilisi paikallisia tuksuja sekä paskantärkeitä tositv julkkiksia (voin vain kuvitella). No omalla porukalla oli kuitenkin hauskaa ja loppuillasta electrolattiakin täyttyi.

Propsit "watergate" katosta!

Kotiin päästiin puoli kuuden maissa ja edessä piitkät yöunet ennen huomista koitosta. NOT. Tajuan yöllä että sukset lepää laskuhallin seinällä munalukolla lukittuna - avain nahkatakin taskussa. (Paikallisten piti tuoda ne mukana kisaan.) Naputtelen puhelimeen herätyksen 9:00, viikonloppu alkakoon…

Mitfahrgelegenheit

Loppuviikonlopun olin moikkaan kaveria Leipzigissa. Kaupunki on about Dresdenin kokonen ja tosi viihteyisä paikka. Leipzigista kuitenkin enemmän seuraavan (toivottavasti pidemmän) visiitin jälkeen! Sen sijaan muutama sana matkustamisesta Saksassa:

Junat on nopeita mutta erittäin kalliita täällä. Deutsche Bahnilla (DB) on VR:n tapaa monopoliasema (lähes) koko maassa ja hinnoittelu on sen mukaista. Tietääkseni ainoa poikkeus on InterConnex (linkki), joka ajaa päivitäin kahta vuoroa välillä Leipzig - Berlin - Rostock. (Voin kyllä suositella, hyvät junat ja internetistä ostettuna 12€ Leipzig - Berlin!) Bussifirmoja on useita (esim. BLB). Voit saada halvan lipun tiedät mitä teet ja buukkaat lipun ajoissa. Useilla firmoilla on "Super-Aktionspreise" -lippuja tietyillä väleillä mutta ne myydään nopeasti loppuun.

Sen sijaan jokaisen budjettimatkaajan ja vaihtarin pelastus on kimppakyydit: mitfahrgelegenheit ja mitfahrzentrale! Suositelen lämpimästi ensimmäistä. Naputtele etusivulle haluamasi kaupungit sekä matkustuspäivämäärä, ja eteesi ilmestyy useita mahdollisia kimppakyytejä. Valitse sopiva aika ja klikkaa vasemmalta 'angebot'. Saat kuljettajan suoran puhelinnumeron ja emailin. Der, das vai die? Aivan sama! Soitat vaan ja kyllä saksaasi ymmärretään. Kyseinen kyyti voi olla täynnä mutta yleensä muutaman puhelun jälkeen nappaa. Maksoin esimerkiksi nyt menopaluukyydeistä 11€, DB olisi rokottanut 41-58€ junatyypistä riippuen!

Matkoilla tapaa myös usein mielenkiintoisia ihmisiä. Kanssamatkustajat ovat lähes poikkeuksetta nuoria ja kiinostuneita sinusta ulkomaalaisena. Toki meitä on moneen junaan.. Paluumatkalla vieressä istuva rokkari painoi heti napit korviin ja örinän soimaan. Muiden neljän kanssa löpistiin koko matka. Sain hyviä tipsejä niin kirpputorifillarin ostosta, neustadin klubeista kuin Connewitzin vegeburgereista. Lopuksi vaihdettiin vielä numeroita ja yksi lupasi esitellä Dresdenin UG clubien antia. :)

Mutta nyt on taas mentävä. Kämppikset huutaa nälkää ja olen luvannut pyöräyttää suomalasita herkkuruokaa. Makaronilaatikkoa luvassa siis!

Kirjottelen taas kun ehdin. Bis gleich!

Urheiluviikko

Aivan ensiksi pakko postata tännekkin, on vaan niin kova!!
(Kirjotan musiikista hieman lisää myöhemmin, paikallinen dj-tarjonta ei oikein miellytä..)


WALE f. LADY GAGA - CHILLIN (TOP BILLIN UK MIX) official from Top Billin on Vimeo.

Mutta sitten asiaan.. Taas on solahtanut viikko täällä. Keskiviikkona tuli ensimmäinen kuukausi täyteen. Ei todellakaa uskoisi. Jo nyt tuntuu siltä että aika ei vaan riitä täällä, haluaisi nähdä niin paljon enemmän! (Jos suunnittelet paraikaa vain yhtä vaihtoa, ole koko vuosi!) Suomea ei sinänsä ole vielä ikävä. Kavereita, perhettä ja saunaa kyllä.

Täällä on kylmä! En tiedä mikä tässä on tässä ilmastossa on, mutta nolla tuntuu täällä samalta kun -10 suomessa. Vähintään. Oli melkoinen shokki ekaa kertaa Berliinissä. Lumesta ei hajuakaan enään. Ekan lumet oli ja meni. Nyt on vaan märkää ja lehtiä joka paikassa. Mutta kuuleman mukaan ei ole herkkua Suomessakaan.. No toivottavasti alkaa pian pakastaa ja mäet aukeaa!

Heti viikon alkuun tuli huomattua kuinka pieni kaupunki on. Olin viettää maanantai iltaa café linguassa. Joka maanantainen perinne, tarkoituksena turista eri kielillä. En ollut ennen käyny mutta nyt oli vuorossa espanja. Vastaavat illat on aina tosi lepposia, mutta yritän parhaani välttää - vaihtarikuplaan on niin helppo jäädä. Mutta eipä siinä, mukavaa oli nytkin. Espanja on vielä hieman jäistä, mutta viesti menee perille puolin toisin. Eiköhän se siitä Argentiinan aurigossa sutviudu. :)

Spanskuilla oli aamusta koulua ja kaikki lähti puolenyön maissa kotiin. Itsellä ei, eikä millään olisi jaksanut jättää iltaa kesken. Ei kuitenkaan napannu yksin joten lähdin muiden kanssa sporalla kotia kohti. Hauptbahhoffilla vaihto. Olen juuri astumassa bussiin kun takaa kuuluu "Anssi!". Saksalaisia kamujahan siinä ja Floweriin menossa! Mukaan vaan ja periltä löytyy lisää tuttuja. Suosittelen muillekkin hieman pienempää vaihtokaupunkia. 500 000 ihmisen Dresdeniin kotiutuu pian; paikat oppii nopeasti ja ihmisiin on helppo tutustua. Ainakin Berliinin verratuna ero on melkoinen!

Flower power

Tiistaina oli viikotteiaset opiskelijakemut club cownt downissa. Paikallinen erikoisuus on opisklija"clubit". Pelkästään studentwerkin alaisuudessa on 14 eri clubia. (linkki). Kuulemma missään muualla Saksassa ei ole näin paljoa. (Korjaa toki jos olen väärässä!) Löytyy usein esim. opiskelija-asuntoloiden kellareista. Vähän otaniemen salakapakkojen tyylisiä mestoja. Halpaa keittoa, mutta melko räkäsiä paikkoja siis. Taas oli ihan ok ilta. Lähdin aikasiin koska ke aikaisin koulua eikä oikein muutenkaan napannut. Härmä oli tosin poikekuksellisen hyvin edustettuna, ensimmäistä kertaa neljä Suomalaista samassa tilassa!

Suomi

Keskiviikko iltana kävin piipahtaan paikallisessa skedehallissa (myspace). Halli on melko vanha mutta kamat vielä ihan hyvässä kunnossa. Viimeksi olin torstaina ja koko halli oli ihan tupaten täynnä pyöräilijöitä. Nyt oli huomattavasti hiljaisempaa ja mukavampi kruisia. Tauon jälkeen tosin hieman tatsi kateissa mutta lepposta silti! :) Myöhemmin istuttiin vielä kamuilla iltaa ja väännettiin perinteistä saksalaista ruokaa. Ruoasta lisää myöhemmin.

Kuvassa vasemman puolen hyndä ja stepuppi on lähinnä pyöräilijöille. Takana on ihan kohtuullinen mini. Halli sijaitsee Lohmannstraßen pysäkiltä n. 400m pohjoiseen, ruokakaupan takana. Nettisivujen aukioloajat ei pidä pakkaansa, todellisuudessa ti-su kun avaiten omistajat vaivautuvat paikalle. (16:00 pitäisi olla auki ja suljetaan joskus ysin kympin maissa.) Sisään 5€.

Dresdenin halli

Mäjäytys

Sain viikolla myös lopullisen version lukujärjestyksestä: joka torstai ja perjantai vapaa! Alkuviikko on hieman tukossa, muttei todellakaan haittaa. Loppuviikko on tästälähin pyhitetty laskemiseen! Dresdenistä n. 65km pohjoiseen, Senftenbergissä sijaitsee yksi Saksan sisälaskuhalleista (nettisivut). Matkaan tosin menee julkisilla melki 2h, joten ei hirveästi nappaa lähteä illalla..

Torstai aamulla herätys Noksun kilinään, kamat kantoon ja menoksi. Sukset herättää ruuhkabussissa hieman hilpeyttä, mutta kukaan ei aamuvarhaisella tohdi kysyä. Rautatieaseman Burger King nostattaa sykettä. King Deal - 1.99€ juustoateria - mainoksia ei näy missään! Ei voi olla totta?! Ilokseni huomaan että burgeri on vain vaihtunut. Makunystyröitä hivelevä chilimajoneesiburgeri pitää jatkossa miehen tiellä!

King Deal!

Snowtropolis

Hallilla oli vastassa kourallinen turisteja ja vakiokalustona muutama paikallinen snoukkaaja. Kamat on vaihtunut sitten viime näkemän. Kävin viimeksi viikko sitten ja ostin kuukausikortin. Nyt mäessä on pari pressiä ja reili. Kaikki melko pieniä mutta ihan mukavia jibautella. Perjantaina mäessä oli lisäksi pikku rainbow. Toinen lokali innostu myös vaihtamaan suksiin ja tuli ihan hauskat sesit. Torstai iltana oltiin viettämässä iltaa synttärimkemuilla.

Halli on melko pieni. Nettisivujen mukaan mäki on 130m pitkä, korkeuseroa arviolta parikymmentä metriä. Liput 15€/2h, 22€/päivä ja 70€/kk. Pelkästään laskemaan tänne ei todellakaan kannata tulla. Reilit on sen sijaan ihan lepposia. Dresdenin laskuskene on vielä melko pientä mutta kuulemma kasvamaan päin. Myös Leipzigin ja Berliinin jengiä käy välillä. Nelikantit on tosin melko harvassa. (Roy Kittler on hallin kasvatteja, muttei asu enään täällä.) Ens lauantaina Dresdenissä järjestetään pieni hyndäkisa/ reilijami, saa nähdä oonko ainoa suksisarjassa. :D

Snowtropolis

Reililinja

Jokakesäinen cämppi

Perjantai iltana tuli opittua kantapään kautta muovirahan ongelmat. Paikallisessa elokuvateatterissa oli IsenSevenin "Let's Go Get Lost" -leffen ensi-ilta, ja läheisellä clubilla kuulemma läskit jatkot. Lähdin messin lievittään expovierotusoireita. Saavun kymmeneltä paikalle, leffa alkaa vartin yli. Hyvin aikaa vielä nostaa rahaa. Naputtelen tunnusluvun automaatilla, "card not valid". Mitä?! Kokeileen uudestaan mutta sama setti. Juoksen läheiselle automaatille. Ei auta, erroria huutaa sekin. Maitojunalla kotiin hakeen rahaa ja toisiin kemuihin. Tästälähin en lähde mihinkään ilman käteistä!

Ensimmäiset viikot

Ajasta täällä kuvaa hyvin se, että sain vasta nyt blogin käyntiin. Ekat viikot on ollut todella hektisiä, kokoajan olisi jotain mutta ei vain aika riitä. Ei kyllä voi valittaa, aivan mahtavaa ollut! :) Aluksi nyt tuli hieman hikoiltua sattuneesta syystä…

Reissun piti alkaa erittäi pehmeästi. Kaverit oli viettämässä viikon lomaa Berliinissä. Itse lennän perässä ja vietän viikonlopun tutussa kaupungissa mukavassa seurassa. Sunnuntaina on mukava jatkaa matkaa, eikä koti-ikävä ehdi yllättää… näin siis kuvittelin.

Heti perjantaina päädyin esittelemään kamuille Berliinin yöelmään antia. Kaikki sujuu hyvin aamuvarhaiseet asti kunnes snägärijonossa huomaan että lompakkoni on varastettu. Ei todellista. Ikinä aikaisemin ei ole ollut mitään onglemia Berliinissä mutta nyt, 15kk reissun alussa! Eipä tälle voi kun nauraa… Aamulla ei paljoa naurattanut. Ei rahaa, ei Visaa, ei ajokorttia, ei opiskelijakorttia, ei kelakorttia, ei matkavakuutuskorttia, ei MITÄÄN! Soittelin hätäpäissäni klubille ja taksiiinkin. Eipä ollut jäänyt. Mieletön morgaani.

No uudet kortit saa perille muutamassa viikossa. Siihen asti pärjään passilla ja lainakäteisellä. Onneksi on ystäviä. Teen rikosilmoituksen ja toivon palautuksia vakuutuksesta. Sunnuntaina Joensuun vahvistukset palaavat Suomeen ja jatkan morkkistellen matkaa. Berliinissä tulee hieman sählättyä junien kanssa mutta lopulta saavun yönpimeydessä Dresdeniin. Avaan junan ikkunan, nuuhkin raitista ilmaa ja katselen kaupungin valoja. Tästä se lähtee! Enään ei edes paljoa lompakko paina.:) Perillä uusi kämppikseni, Erik on vastassa asemalla ja pääsen autolla perille. Kämppä on mainio, jopa parempi kuin kuvittelin. Minut otetaan ilolla vastaan.

Kämppikset (vasemmalla Patric, Eric takana)

Ensimmäinen viikko oli varattu pelkästään orientaatioon: byrokratiaan, kielikokeisiin ja kielikokeisiin. Paikallinen opisklijajärjestö Faranto oli hoitanut asiat valmiiksi ja meidän tuli vain tehdä mitä käskettiin. Onneksi. Ei todellakaan käynyt kateeksi myöhästyneitä opiskelijoita, jotka juoksivat päivästä toiseen pitkin virastoja. Heti ekana iltana karaoke ja tunnettuna kultakurkkuna päätin heti edustaa maatani. Pahoittelen.

Joka ilta oli lisäksi tutustumistapahtumia. Tarkoitukseni ei ole todellakaan hengailla koko aikaa vaihtarijengissä, mutta uusin ihmisiin on aina mukava tutustua. Mukavia lähes kaikkki. Yllättävän monet on itäeuroopan maista ja venäjältä. Seuraavaksi yleisin on vissiin espanja. Suomalaisin olen nähnyt 3, kaikki yön huveissa. Erittäin positiivisenä yllätyksenä yhteisenä kielenä on saksa! Muutamat spanskut on hieman heikompia, mutta niiden kansa voi reenata espanjaa. Itseä kuumotti englantikupla niin paljon että hylkäsin koulun asuntolan ja bongasin lokalikommuunin netistä. (Mainio osoite: http://www.wg-gesucht.de/ Kirjoitan myöhemmin hieman lisää käytännön järjestelyistä.)

Oma huone

Viikon päätteeksi pääsi heti reissuun. Lähdin saksalaisten kamujen matkaan Stutgartin Volkfesteille. (Vastaava kuin Octoberfest, katso http://www.cannstatter-volksfest.de) Saatuimme paikalle yhdeltä päivällä. Bändi soitti ja jengi tanssi pöydillä, kaikilla litran stobe kädessä! Litran tuoppi (Maas) 7% pilsneriä maksoi tippeineen 9€, kitsastelemalla voi jäädä juoma saamatta. Illan mittaan DJ alkoi soittaa levyjä ja kekkerit vaan paranivat. Aika mielekiintoinen setti housea maustettuna nahakahousuhumpalla ja ilmeisesti saksalaisilla lastenlauluilla! Hyvin upposi kuitenkin kansaan.

Juhlateltta

Seuraavalla viikolla alko luennot. Päädyin ottamaan saksan ja englannin lisäksi 4 kurssia: International marketing, interkultureller personalwesen (HR), change management ja interkulturelles kommunikation. Luennot on pääasiassa saksaksi, opetuksen taso ok. Suomeen verrattuna koulu on huomattavasti avoimempaa, joku kommentoi jatkuvasti. Keskusteluun on melko pakko osallistua. Kursseista saa kustakin 5cr. Jouluun mennessä pitää palauttaa ryhmätyöt ja helmikuussa on tentit, osassa suullinen. Sanasto tuottaa vielä hieman vaikeuksia. Luennoilla pysyy mukana kun oikein keskittyy. Jos atatukset karkailee niin varmasti hujahtaa kaikki ohi. Sama kuin kuuntelisi Elben solinaa.

Seuraavat kaksi viinkonloppua kului vuorilla. Dresden sijaisee itäsaksassa Tsekin tuntumassa, rajalla on erittäin nättiä vuoristoa. Ensimmäisenä viikonloppuna lähdin koulun purukan matkaan. Kiertelimme päivän luonnossa, söimme curryvurstit vuorenhuopulla ja illalla vietimme pienet afterwanderungit Dresenissä. Reissu lämmitti mieltä että päätin lähteä toisen koulun vaihtareiden matkaa seuraavana viikonloppuna. Paikallisesta kylästä oli varattu hotelli illaksi, jossa oli tarkoitus viettää iltaa. En tiennyt aiakaisemmin juuri ketään mutta sielläpä tutustuu. Ja niin tutustuikin, hauskaa oli! Tässä muutama kuva päivältä.

Sächsische Schweiz

Myös Dresdenissä on riittänyt kemuja yli omien tarpeiden. Maanantai on opiskelijapäivä, kaikki on yössä. Muutama vakiopaikka aina tupaten täynnä pilkkuun asti. Lukukauden alku on kokonaisuudessaan aika fiestaa, joka päivälle olisi varmasti jotain. Itsekkin tullut tahkottua aika lailla. Tosin usein oikeasti vain muutamalla ölppösellä, ei tässä terveyskään kestäisi joka ilta otaa suomen kaavalla.. Tässä kulttuurissa kekkerit on vaan ehdottasti helpoin tapa tutustua ihmisiin, pakallisetkaan ei ujostele. Ja eipä siinä, hauskaa on ollut. :) Alhaalla kuva paikallisen tutalaisten järjestämistä sporabileistä. Liikkuvassa raitiovaunussa siis, hauska idea.

Yllättävää kyllä, kielen kanssa ei ole juuri ollut ongelmia! Alun kielikokeiden peruseella minut laitettiin B2 ja C1 ryhmien väliin. Otin helpomman, koska haluan kerrata kielioppia. Sain viime kesänä Hallessa ensi kosketuksen Sachsenin murteesen, ei todellakaan vaikuttanut hyvältä. Täällä Dresdenissä murre on kuitenkin huomattavasti selvempää. Nuorten kanssa ei mitään onglmaa. Vanhempien ihmisten kanssa homma on hieman eri, mutta niin se kai on aina. Kyllä Pispalassakin väännetään paikkapaikoin melkoista mikkoalataloa, ei käy ulkomaalaisia kateeksi.

Mutta nyt pitää rientää, tunnin päästä pitäisi olla toisella puolella kaupunkia. Päivittelen taas tänne kun ehtii ja on lisää kerrottavaa. Palaillaan!

Heipähei tytöt ja pojat!

Nyt on 4 viikkoa vierähtänyt reissun päällä ja viimein aika potkaista blogi käyntiin! Hieman infoa kaikille jotka ei vielä tunne minua:

Olen Anssi Nurmi, 22 vuotias tuotantotalouden opiskelija Tampereelta. Sain juuri kandin pakettiin ja päätin lähteä hieman pidennetylle ulkomaan exculle. Opiskelen syyslukukauden Saksan Dresdenissä ja maaliskuusta loppuvuoden 2010 Argentiinan Mar del Platassa. Alukuperäiseen suunnitelmaan kuului vielä kesä Englannissa. Se kuitenkin kariutui viime metreillä ja tahkosin matkabudjettia raksalla. No saipa ainakin hieman väriä pintaan, kyllä sitä vielä ehtii!

Dresdenissä luen pääasiassa yleisiä IB kursseja. Argentiinassa keskityn Etelä-Amerikan liiketalouteen, josta pitäisi saada sivauaine aikaan. Luulen kuitenkin että keskiverto lukijaa ei hirveesti kurssini kiinnosta, joten kirjoittelen pääasiassa yleisestä elämästä reissun päällä. Jatkossa pyrin päivittämään blogia kerran pari viikossa. Tarkoituksena hoitaa tiedonvälitystä kotisuomeen ja toivottavasti sytyttää vaihtokipinää muissakin! Vaihto on parasta mitä suomen koulutusjärjestelmällä on tarjota - älä hukkaa mahdollisuuttasi!

Ota ihmeessä yhteyttä jos sinulla on jotain sanottavaa/ kysyttävää!

anssi.nurmi(at)tut.fi tai facebook.com/anssitnurmi