Reissun piti alkaa erittäi pehmeästi. Kaverit oli viettämässä viikon lomaa Berliinissä. Itse lennän perässä ja vietän viikonlopun tutussa kaupungissa mukavassa seurassa. Sunnuntaina on mukava jatkaa matkaa, eikä koti-ikävä ehdi yllättää… näin siis kuvittelin.
Heti perjantaina päädyin esittelemään kamuille Berliinin yöelmään antia. Kaikki sujuu hyvin aamuvarhaiseet asti kunnes snägärijonossa huomaan että lompakkoni on varastettu. Ei todellista. Ikinä aikaisemin ei ole ollut mitään onglemia Berliinissä mutta nyt, 15kk reissun alussa! Eipä tälle voi kun nauraa… Aamulla ei paljoa naurattanut. Ei rahaa, ei Visaa, ei ajokorttia, ei opiskelijakorttia, ei kelakorttia, ei matkavakuutuskorttia, ei MITÄÄN! Soittelin hätäpäissäni klubille ja taksiiinkin. Eipä ollut jäänyt. Mieletön morgaani.
No uudet kortit saa perille muutamassa viikossa. Siihen asti pärjään passilla ja lainakäteisellä. Onneksi on ystäviä. Teen rikosilmoituksen ja toivon palautuksia vakuutuksesta. Sunnuntaina Joensuun vahvistukset palaavat Suomeen ja jatkan morkkistellen matkaa. Berliinissä tulee hieman sählättyä junien kanssa mutta lopulta saavun yönpimeydessä Dresdeniin. Avaan junan ikkunan, nuuhkin raitista ilmaa ja katselen kaupungin valoja. Tästä se lähtee! Enään ei edes paljoa lompakko paina.:) Perillä uusi kämppikseni, Erik on vastassa asemalla ja pääsen autolla perille. Kämppä on mainio, jopa parempi kuin kuvittelin. Minut otetaan ilolla vastaan.
Kämppikset (vasemmalla Patric, Eric takana)
Ensimmäinen viikko oli varattu pelkästään orientaatioon: byrokratiaan, kielikokeisiin ja kielikokeisiin. Paikallinen opisklijajärjestö Faranto oli hoitanut asiat valmiiksi ja meidän tuli vain tehdä mitä käskettiin. Onneksi. Ei todellakaan käynyt kateeksi myöhästyneitä opiskelijoita, jotka juoksivat päivästä toiseen pitkin virastoja. Heti ekana iltana karaoke ja tunnettuna kultakurkkuna päätin heti edustaa maatani. Pahoittelen.
Joka ilta oli lisäksi tutustumistapahtumia. Tarkoitukseni ei ole todellakaan hengailla koko aikaa vaihtarijengissä, mutta uusin ihmisiin on aina mukava tutustua. Mukavia lähes kaikkki. Yllättävän monet on itäeuroopan maista ja venäjältä. Seuraavaksi yleisin on vissiin espanja. Suomalaisin olen nähnyt 3, kaikki yön huveissa. Erittäin positiivisenä yllätyksenä yhteisenä kielenä on saksa! Muutamat spanskut on hieman heikompia, mutta niiden kansa voi reenata espanjaa. Itseä kuumotti englantikupla niin paljon että hylkäsin koulun asuntolan ja bongasin lokalikommuunin netistä. (Mainio osoite: http://www.wg-gesucht.de/ Kirjoitan myöhemmin hieman lisää käytännön järjestelyistä.)
Oma huone
Viikon päätteeksi pääsi heti reissuun. Lähdin saksalaisten kamujen matkaan Stutgartin Volkfesteille. (Vastaava kuin Octoberfest, katso http://www.cannstatter-volksfest.de) Saatuimme paikalle yhdeltä päivällä. Bändi soitti ja jengi tanssi pöydillä, kaikilla litran stobe kädessä! Litran tuoppi (Maas) 7% pilsneriä maksoi tippeineen 9€, kitsastelemalla voi jäädä juoma saamatta. Illan mittaan DJ alkoi soittaa levyjä ja kekkerit vaan paranivat. Aika mielekiintoinen setti housea maustettuna nahakahousuhumpalla ja ilmeisesti saksalaisilla lastenlauluilla! Hyvin upposi kuitenkin kansaan.
Juhlateltta
Seuraavalla viikolla alko luennot. Päädyin ottamaan saksan ja englannin lisäksi 4 kurssia: International marketing, interkultureller personalwesen (HR), change management ja interkulturelles kommunikation. Luennot on pääasiassa saksaksi, opetuksen taso ok. Suomeen verrattuna koulu on huomattavasti avoimempaa, joku kommentoi jatkuvasti. Keskusteluun on melko pakko osallistua. Kursseista saa kustakin 5cr. Jouluun mennessä pitää palauttaa ryhmätyöt ja helmikuussa on tentit, osassa suullinen. Sanasto tuottaa vielä hieman vaikeuksia. Luennoilla pysyy mukana kun oikein keskittyy. Jos atatukset karkailee niin varmasti hujahtaa kaikki ohi. Sama kuin kuuntelisi Elben solinaa.
Seuraavat kaksi viinkonloppua kului vuorilla. Dresden sijaisee itäsaksassa Tsekin tuntumassa, rajalla on erittäin nättiä vuoristoa. Ensimmäisenä viikonloppuna lähdin koulun purukan matkaan. Kiertelimme päivän luonnossa, söimme curryvurstit vuorenhuopulla ja illalla vietimme pienet afterwanderungit Dresenissä. Reissu lämmitti mieltä että päätin lähteä toisen koulun vaihtareiden matkaa seuraavana viikonloppuna. Paikallisesta kylästä oli varattu hotelli illaksi, jossa oli tarkoitus viettää iltaa. En tiennyt aiakaisemmin juuri ketään mutta sielläpä tutustuu. Ja niin tutustuikin, hauskaa oli! Tässä muutama kuva päivältä.
Sächsische Schweiz
Myös Dresdenissä on riittänyt kemuja yli omien tarpeiden. Maanantai on opiskelijapäivä, kaikki on yössä. Muutama vakiopaikka aina tupaten täynnä pilkkuun asti. Lukukauden alku on kokonaisuudessaan aika fiestaa, joka päivälle olisi varmasti jotain. Itsekkin tullut tahkottua aika lailla. Tosin usein oikeasti vain muutamalla ölppösellä, ei tässä terveyskään kestäisi joka ilta otaa suomen kaavalla.. Tässä kulttuurissa kekkerit on vaan ehdottasti helpoin tapa tutustua ihmisiin, pakallisetkaan ei ujostele. Ja eipä siinä, hauskaa on ollut. :) Alhaalla kuva paikallisen tutalaisten järjestämistä sporabileistä. Liikkuvassa raitiovaunussa siis, hauska idea.
Yllättävää kyllä, kielen kanssa ei ole juuri ollut ongelmia! Alun kielikokeiden peruseella minut laitettiin B2 ja C1 ryhmien väliin. Otin helpomman, koska haluan kerrata kielioppia. Sain viime kesänä Hallessa ensi kosketuksen Sachsenin murteesen, ei todellakaan vaikuttanut hyvältä. Täällä Dresdenissä murre on kuitenkin huomattavasti selvempää. Nuorten kanssa ei mitään onglmaa. Vanhempien ihmisten kanssa homma on hieman eri, mutta niin se kai on aina. Kyllä Pispalassakin väännetään paikkapaikoin melkoista mikkoalataloa, ei käy ulkomaalaisia kateeksi.
Mutta nyt pitää rientää, tunnin päästä pitäisi olla toisella puolella kaupunkia. Päivittelen taas tänne kun ehtii ja on lisää kerrottavaa. Palaillaan!
